0

Miten syntyi Ilosaaren Puoti & Blogi?

Joulukuussa 2018 muistikirjaan ilmestyvät rivit:

Tuijotan kattoa ja ajattelen: ”Näinkö se tapahtuu?” Tässä mystisessä mökissä, yksin joulupäivänä päätän kirjoittaa matkastani kirjan.

Seuraa kahdeksan uutta kuukautta nomadielämää, lisää muistiinpanoja, ja lopulta päiviä, viikkoja ja kuukausia tarinaa tekstiksi rapistellen. Kirja saa oman nimen ja kauniit kannet.

Kirjan aiheet jatkavat mielessä rönsyilyään, muuttuvat muistilapuiksi ja vaativat pääsyä pöyhittäväksi. Näin syntyy ajatus kirjan Iloa etsimässä ympärille luodusta blogista.

Blogin tarinoissa peilaan kirjan synkimpiä aiheita, masennusta, eroa ja työttömyyttä, tämän hetken uutisiin, kirjoihin ja ajankohtaisiin aatoksiin. Hiljalleen väliin liittäytyy tekstejä rohkeudesta, valosta ja maallemuuton maukkaudesta. Ilosta.

Blogin kylkeen rakentuu pieni hylly, jolle on tarkoitus nostaa myyntiin vain yksi kirja. Iloisessa vimmassa ilmestyy jostain virtuaalinen kassakone ja metreittäin mahdollisia, uusia hyllyjä. Miksipä näistä ei rakentaisi kokonaista kauppaa? Näin syntyy puoti, jonka nurkissa on kaikki vielä mahdollista.

Iloa etsimässä -kirja esittelee Islannin Länsivuonojen hurmaavan pikkukaupungin Ísafjörðurin kaupan: ”Sekatavarakioskissa on vihko, johon voi kirjoittaa tavaratoiveensa. Kun sama asia kerää kaksi toivojaa, lisätään tuote valikoimiin.” Voisiko tämä olla peruste myös Ilosaaren Puodin tuleville tuotteille? Kaikki tämä on vielä tulevaisuutta ja siksi tekijälle itselleenkin yllätyksiä täynnä. Varmaa kuitenkin on: talven tuiskeissa kirja saa virtuaalihyllylle kaverikseen ihka oikean neuleohjeen.

Nyt olen kirjoittanut kirjan, mutten ehkä ole vielä kirjailija, olen kirjoittaja. Olen perustanut kaupan, mutten ehkä ole vielä kirjakauppias.

Esikoiskirjani alussa siteeraan Mia Kankimäen Yönaiset-kirjan välityksellä Karen Blixeniä: ”Luulet tietäväsi, mitä matka voi tarjota, mutta itse asiassa juuri sitä et tiedä.” Näin ajattelen myös Ilosaaren Puoti & Blogia avatessa:
Luulen jotain tulevasta tietäväni, mutta juuri sitä en tiedä.

Lintu, lampaita ja karitsat Kuva: Terhi Ilosaari, piirros: Sofia Kivistö